MTT ja SYKE tiedottavat

Uutta tietoa torjunta-aineiden ympäristövaikutuksista Suomessa

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan eräiden rikkakasvien ja perunaruton torjunnassa käytettyjen torjunta-aineiden käyttöä koskevat rajoitukset ovat perusteltuja. Laajassa hankkeessa selvitettiin torjunta-aineiden käyttäytymistä maassa ja niiden vaikutuksia maan mikrobeihin pitkäaikaisessa perunanviljelyssä.

Perunan viljelyssä käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden metributsiinin (Senkor) ja linuronin (Afalon-neste) ja perunaruton torjunta-aine fluatsinamin (Shirlan) toistuvasta käytöstä aiheutuvia maaperän torjunta-ainejäämiä tutkittiin kenttäkokeissa kolmella paikkakunnalla kolmen vuoden ajan. Torjunta-aineiden maaperäkäyttäytymistä selvitettiin myös tietokonemallinnuksen ja talvisimulointikokeen avulla. Mikrobivaikutuksia tutkittiin astia- ja kenttäkokein. Lopuksi tuloksia käytettiin maaperäeliöiden riskinarviointiin, jonka avulla selvitettiin, ovatko torjunta-aineille annetut käytön rajoitukset tarpeellisia.

Hankkeen tuloksena saatiin Suomen pohjoisiin oloihin soveltuvaa tietoa, jota on saatavilla vain harvoista torjunta-aineista. Yleensä niiden hyväksyminen perustuu muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin.

LEUDOT TALVET LISÄÄVÄT KULKEUTUMISRISKIÄ

Tutkimuksen mukaan maaperään kertyi fluatsinamia ja linuronia, kun niitä käytettiin peräkkäisinä vuosina. Metributsiinia kertyi maahan vähemmän, mutta se oli maassa herkästi kulkeutuvaa. Fluatsinamin puoliintumisaika oli selvästi pitempi kuin kirjallisuudessa on esitetty. Pitkään jatkuva märkyys näyttää pystyvän irrottamaan maahan sitoutuneita metributsiini- ja linuronijäämiä maaveteen. Maan jäätyminen talvella viivästyttää torjunta-aineiden hajoamista. Yhä yleisemmät leudot talvet ja pitkään vetiset pellot lisäävät torjunta-aineiden kulkeutumisriskiä pinta- ja pohjavesiin.

Fluatsinami havaittiin voimakkaasti myrkylliseksi bakteeritestissä vielä talven jälkeenkin. Useimpien mikrobien toimintaa kuvaavien entsyymien aktiivisuudet laskivat perunaa kasvavissa astioissa, kun samaan maahan lisättiin kaikkia kolmea torjunta-ainetta. Toisaalta herbisidit lisäsivät monien entsyymien aktiivisuuksia laboratoriokokeissa ilman kasveja. Metributsiini vähensi nitrifikaatiota laboratoriossa. Torjunta-aineiden vaikutukset maan mikrobien toimintaan olivat usein tilapäisiä, mutta ne saattoivat vaikuttaa bakteerien ja sienten lajistoon maassa.

RAJOITUKSET SYYTÄ SÄILYTTÄÄ

Fluatsinamia ja linuronia sisältävillä torjunta-aineilla on Suomessa toistuvan käytön rajoitus peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla. Riskinarvioinnin perusteella näiden aineiden toistuvasta käytöstä aiheutuu riskiä maaperän eliöille, joten toistuvan käytön rajoitus on perusteltua. Metributsiinia sisältävien torjunta-aineiden käyttö on Suomessa kielletty pohjavesialueilla. Tutkimuksen valossa metributsiinin kulkeutumisriski on Suomen oloissa suuri, joten pohjavesirajoitus on syytä säilyttää. Metributsiinin toistuvaa käyttöä samalla peltolohkolla ei kuitenkaan ole tarpeen rajoittaa.

Jatkuva perunanviljely tai minkä tahansa kasvin viljely samalla pellolla vuodesta toiseen johtaa yksipuoliseen torjunta-aineiden käyttöön ja lisää torjunta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä, joten monipuoliseen viljelykiertoon tulisi pyrkiä kaikin keinoin. Perunanviljelyssä torjunta-aineiden hajoamista maassa voitaisiin ehkä edistää mm. perunan varsiston murskauksella ja peltojen kevätmuokkauksilla.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimushanke käynnistyi vuonna 2004 ja siihen osallistuivat Helsingin, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Perunantutkimuslaitos (PETLA) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Loppuraportti julkistetaan päätösseminaarissa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) 16.4.2008, seminaariohjelma liitteenä.

Lisätietoja:

Tutkimuksen loppuraportti on sähköisessä muodossa Internetissä:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met119.pdf

Koko tutkimushanke: tutkija Pentti Ruuttunen, MTT, puh. (03) 4188 2487, pentti.ruuttunen@mtt.fi

Perunanviljelyn asiantuntija: tutkija Anne Rahkonen, PETLA, puh. (03) 656 3012
anne.rahkonen@petla.fi

Mikrobivaikutukset: dosentti Maarit Niemi, Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 2993 maarit.niemi@ymparisto.fi

Torjunta-aineiden riskinarviointi: ylitarkastaja Sari Autio, Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 2531, sari.autio@ymparisto.fi


Toistuvan torjunta-aineiden käytön ympäristöriskit (TOISTO) -tutkimushankkeen loppuseminaari keskiviikkona 16.4.2008 Jokioisten Tietotalossa

9:30 Kahvit, ravintola Ometta
Aamupäivän puheenjohtaja Aarne Kurppa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
10:00 Avaus, TOISTO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tove Jern, Maa- ja metsätalousministeriö
10:10 Hankkeen esittely, Pentti Ruuttunen, MTT
10:20 Perunan kasvinsuojelu ja tutkimusvuosien sääolot, Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
10:40 Torjunta-ainejäämät perunamailla, Pentti Ruuttunen, MTT
11:10 Tauko
11:20 Torjunta-aineiden adsorptio- ja desorptiomääritykset, Sari Rämö, MTT
11:40 Lounas (omakustanteinen), ravintola Ometta

Iltapäivän puheenjohtaja Arto Markkula, Syngenta Crop Protection
12:40 Maan jäätymisen ja sulamisen vaikutus torjunta-aineiden maaperäkäyttäytymiseen, Mari Andersson, Helsingin yliopisto
13:00 Torjunta-aineiden hajoamisen ja huuhtoutumisen mallinnus, Katri Siimes, Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
13:30 Torjunta-aineiden vaikutukset maaperän mikrobeihin ja niiden toimintaan, Maarit Niemi, SYKE ja Tarja Laatikainen, Kuopion yliopisto
14:15 Kahvit, ravintola Ometta
14:45 Torjunta-aineiden ympäristöriskien arviointi, Sari Autio, SYKE
15:15 Toteutuivatko tavoitteet? Millaisin eväin eteenpäin? Pirkko Laitinen, MTT
15:30 Keskustelu
15:45 Seminaarin päätös