Kansainvälistymispalkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja. Sen tarkoituksena on kannustaa niin voittajayrityksiä kuin muitakin suomalaisyrityksiä kansainvälistymään. Vuoden 2011 kansainvälistymispalkinnot jaettiin tänään Helsingissä.

”Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon yksi tehtävä on nostaa esiin konsepteja ja liiketoimintamalleja esikuviksi muille kansainvälistyville suomalaisyrityksille ja kannustaa kansainvälistymään. Vienti on Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille elintärkeää. Viimeaikainen viennin kehitys on ollut kilpailijamaita heikompaa ja Suomen kauppatase on ensimmäisen kerran 20 vuoteen alijäämäinen. Nyt on erittäin tärkeää kannustaa kasvuyrittäjyyttä ja kansainvälistymistä ja luoda yrityksille edellytyksiä kasvaa ja menestyä maailmalla. Kaikki palkinnon saajat edustavat korkeaa suomalaista erityisosaamista ja ne ovat kansainvälistyneet voimakkaasti”, Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen sanoo.

Finpro toteuttaa vuosittain kansainvälistymispalkintoehdokkaiden haun ja ennakkoarvioinnin, jonka perusteella Finpron hallitus tekee ehdotuksen palkinnon saajista presidentille yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Tasavallan presidentti valitsee kansainvälistymispalkinnon saajat ehdotusten pohjalta. Palkinto jaettiin nyt 44. kerran. Palkinnot lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Normet luo kasvua maan alta

Iisalmelainen Normet on erikoistunut kaivostoiminnan ja maanalaisen rakentamisen laitteisiin ja prosesseihin. Yritys keskittyy louhintaprosessin vaativimpiin työvaiheisiin, kuten kallion lujitukseen robotisoidulla betoniruiskutuksella. Johdon vision mukaisesti Normet on muuttunut viidessä vuodessa perinteisestä laitevalmistajasta nopeasti kasvavaksi globaaliksi palveluyritykseksi.

”Muutos laitevalmistajasta palveluyritykseksi alkoi viisi vuotta sitten ymmärryksestä, että voimme kasvaa ja kehittyä vain siirtymällä arvoketjussa lähemmäksi asiakasta ja tarjoamalla laajempia ratkaisuja prosesseihin, joissa laitteitamme käytetään. Kokonaisratkaisuun kuuluvat laitteiden lisäksi muun muassa betonikemian tuotteet, koulutus ja prosessien optimointi. Edellytyksenä muutokselle oli oman globaalin jakelu- ja palveluverkoston perustaminen”, kertoo Normet Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

Kaivostoiminnan ja tunnelirakentamisen kansainväliset kasvunäkymät ovat lupaavat. Normetin voimakkaan kehittämisen lisäksi yrityksen noin 30 prosentin vuosittaista kasvua tukee kaivostoiminnan voimakas siirtyminen maan alle ja maanalaisen rakentamisen lisääntyminen ahtaaksi käyvissä suurkaupungeissa.

Normetin myynnistä yli 90 prosenttia tulee ulkomailta. Normetilla on globaali 28 oman toimipisteen verkko ja tuotantoa 3 maassa. Noin puolet yrityksen 700 työntekijästä työskentelee ulkomailla.

Beneq vie nanoinnovaatiot uusille sovellusalueille

Kasvuyrityksenä palkittu Beneq suunnittelee ja valmistaa nanoteknologiaan perustuvia pinnoituslaitteita uusiutuvan energian teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2005 perustetun yrityksen lähtökohtana on ollut kaupallistaa korkean osaamisen pinnoitusteknologioita uusilla sovellusalueilla. Beneq:n valmistamia pinnoituslaitteita käytetään esimerkiksi aurinkokennojen valmistuksessa, tasolasin pinnoituksessa ja taipuisassa elektroniikassa, kuten OLED-valaisimissa.

”Alusta asti olemme lähestyneet omien toimialojensa johtavia yrityksiä, joiden tuotteiden ominaisuuksia tiesimme pystyvämme parantamaan. Tavoitteenamme on jatkossakin elää visiomme mukaan eli olla se yritys, johon muut yritykset vertaavat itseään. Haluamme olla koko ajan askeleen edellä muita ja mennä rohkeasti maailman suurimpien asiakkaiden luokse. Pienen yrityksen on tarjottava jotain poikkeuksellista, että suuret kiinnostuvat”, Beneq Oy:n toimitusjohtaja Sampo Ahonen sanoo.

Cleantech-toimialan nopean kasvun siivittämänä Beneq:n liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut sen jokaisena toimintavuonna. Voimakkaat panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat poikineet lukuisia sovelluskohteita teknologialle ja yhtiön patenttisalkussa pullistelee yli 100 patenttiperhettä. Beneq:n 18 miljoonan euron liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee ulkomailta. Yritys työllistää yhteensä 85 henkeä.

Suomen peliklusteri on hyperkasvun kynnyksellä

Habbo Hotel, Max Payne ja Angry Birds ovat esimerkkejä suomalaisten peliyritysten luomista kansainvälisistä menestystarinoista. Suomen peliklusterin saaman yhteisöpalkinnon vastaanottivat järjestökentällä kolme aktiivisesti toimivaa järjestöä: pelialan yrityksiä edustava Suomen pelinkehittäjät ry, pelialalla työskenteleviä ihmisiä yhteen kokoava IGDA ja pelialan liiketoimintaa, koulutusta ja tutkimusta edustava Neogames.

”Järjestöjen tehtävänä on toimia alan puhemiehenä ja edistää alan yritysten toimintaa luomalla rakenteita esimerkiksi koulutukseen ja rahoitukseen. Peliyrityksille on syntymästään asti selvää, että ne ovat kansainvälisiä. Ne ottavat alusta alkaen osaa kovaan kansainväliseen kilpailuun, joten järjestöjenkin tehtäväkenttä on kansainvälinen”, kertoo Suomen pelialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen.

Suomen nopeasti kasvava peliala on taloudellisesti Suomen merkittävin kulttuurivientiala, joka tuottaa kansainvälisiä huipputuotteita ja menestystarinoita. Suomalaisten pelialan yritysten markkina muodostuu yli 90-prosenttisesti Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopasta. Alan ytimessä ovat pelejä kehittävät ja pelipalveluja tarjoavat yritykset. Pelialalla työskentelee Suomessa noin 1300 henkilöä. Alalla toimivan 70 yrityksen liikevaihto oli yli 165 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja toimiala on alallaan Pohjoismaiden suurin.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot Beneq:lle, Normetille ja Suomen peliklusterille